Back to Bali Back to Gilis

Ensimmäiset päivät balilla kuluivat vanhojen kavereiden kanssa, joihin tutustuin viime toukokuussa kun ensimmäistä kertaa oleilin Balilla. Vanha tuttu hostelli otti minut avosylin vastaan, ja se tuntui erittäin mukavalta. Syy pitkään taukoon kirjoittamisessa onkin se, että olen ollut niin menossa koko ajan, etten ole kerennyt istua alas ja kertoa mitä olen tehnyt. Enkä toisaalta olekaan mitään erityistä tehnyt ja kaikenlisäksi netti on ollut todella huonoa lähiaikoina. Yölliset myrskyt ovat pitäneet minua valveilla ja vahingoittaneet antenneja, joten hyvää wifiä on ollut erittäin vaikea löytää.

Lauantai päivä meni kaverini Paulin kanssa Bingin rannalla ja ilta sporttibaarissa seuraten Arsenal-Liverpool matsia, kaljan ja hyvän ruuan parissa. Muutkin kaverit kuten maailman siistein ja hauskin aviopari Helen ja Jim liittyivät seuraamme nauttimaan pelistä ja oluesta. Edellisestä bissestä olikin jo aikaa ja ilta venyi melko pitkälle nauraen ja uiden Paulin uima-altaassa sankoin joukoin. 

Sunnuntaimaanantaitiistai oli yhtä pitkää päivää kykkien sisällä, sillä vettä tuli tasaiseen tahtiin, ja koska polveni oli edelleen palasina, ei aalloilekaan ollut asiaa.

Keskiviikkona Noora tuli kylään, ja vietettiin päivä biitsillä ja ilta Single Finissä ihaillen auringonlaskua. Viimenäkemästä oli pitkä aika, joten tarinoita lenteli suuntaan ja toiseen aamusta iltaan.

Torstaina päätimme että lähdemme viikonlopuksi Gili Airille, vanhalle tutulle saarelle johon rakastuin Sonjan kanssa jouluna. Suuntasimme Ollin kämpille Seminyakiin torstai-iltana, söimme hyvin ja vaihdoimme kuulumisia. Siitä olikin jo aikaa, kun tämä kolmikko on istunut saman pöydän ääressä. Aamulla heräsimme ennen kuutta, sillä kyyti Padang Bayn satamaan tulisi kello 6.30. Tai niinhän sitä aino toivoo Aasian maissa, että kuljetus olisi ajoissa, mutta perjantainen oli pisin odotus, jota olen koskaan kokenut. Kolme tuntia istumista katukivetyksellä ja vihdoin kyyti tuli kello 9.35. Pari tuntia autossa ja pari tuntia veneessä ja avot, saavuimme sateiselle saarelle. Olli hankki meille iiiiihanan bungalowin ja istuskelimme pihalla riippumatoissa ja mietimme mitä tehdä, sillä vettä tuli kuin hanasta. Kun sade hieman laantui, menimme syömään saaren toiselle puolen. Hampparit ja kalaa naamariin ja hyvä ilta oli taattu, jutustelua naurua ja tarinoiden jakamista.

Väsynyt pariskunta.

Seuraava päivä oli hyvin ensimmäisen tapainen, rentoutumista ja saaren tutkiskelua. Teki kaikille kolmelle hyvää olla pienellä saarella, jossa liikenteen hälinä ei härinnyt mieltä, eikä turisteja juuri näkynyt ympärillä. Uintikeliä emme kuitenkaan saanut, ilma oli hieman kolea ja vesi näytti kylmältä. Joten keskityimme riippumattoihin, valokuvailuun, syömiseen ja täydellisen zenin hakemiseen. Voisin väittää, että kun sunnuntaina suuntasimme Balille, oli kaikkien mieli tyhjä mutta raikas, ja pölyinen ja meluisa Bali kuulosti jo lähes houkuttelevalta. 

Täällä ollaan, vielä reilu viikko edessä paratiisia. Mitähän kaikkea sitä tässä vielä keksii.. :)