Saavuimme Sihanoukvilleen tavalliseen tapaan monta tuntia myöhässä bussin tavoiteaikataulusta. Tämä ei meitä tyttöjä enää hetkauta ja olemmehan lomalla, meillä ei ole kiire ei sitten mihinkään! Valitsimme väsyneinä yöpymispaikaksemme aika karmivan guesthousen, mutta hinta oli niin halpa että piheys vei voiton.
Aamulla ei tietenkään meillä muuta mielessä kuin rannallemeno. Siispä pyyhkeet, aurinkorasva ja vettä mukaan ja kohti meren kohinaa. Rannalla oli yllättävän paljon porukkaa ja niinpä päätimme lähteä kävelemään rannan toiseen päähän. Vaikka taival olikin pitempi kuin osasi arvata, oli meitä vastassa ihana, tähän astisen reissumme, kaunein ranta.
Todella hyvä ilmapiiri ja rauhallinen meininki. Mikä ihaninta ranta oli melko rauhallinen ja saimmekin olla melkein kaksin omalla rantakaistaleellamme. Merivesi oli ihanaa, aaltoja ei juurikaan ollut ja suolavedessä vesipeto Anette viihtyikin pötköttämässä suurimman osan rannalla-olo-ajasta.
Illalla suuntasimme rannalle syömään, jossa olikin paljon porukkaa, niin syömässä kuin myymässä krääsää. Söimme kunnon pihvit ja ai että ai että ruoka voikin olla hyvää. Paikalle sattui pikkuinen tyttö myymään käsikoruja, mutta kieltäydyimme kohteliaasti. Tyttö päätti kuitenkin tehdä Anetelle rannekorun ilmaiseksi, ja sanoi että jos muutan mielen, voin ostaa koruja. Ruuan jälkeen rentouduimme ja joimme cocktailit, kun luoksemme tuli juttelemaan aivan huikea pikkupoika. Pojalla oli sana hallussa, joten antauduimme korujen armoille, ja päätimme ostaa pienet käsikorut. Lähdettyämme kiertelemään rantaa saimme huomata että moni rantabaari vietti bonfire iltaa? Tämä meille hieman tuntemattomaksi jäänyt, amerikkalainen perinne, tarjosi kuitenkin ilmaisia juomia lipukkeita vastaan joita jaettiin kadulla hyvin avokätisesti. Eihän nyt ilmaisia juomia voinut jättää hyödyntämättä, ja niinpä päätimme lähteä hotskulle käymään ennen kuin bileet alkavat. Noh, kas kummaa kohdallemme sattui ensimmäinen tyttö joka yritti myydä koruja. Tyttö oli raivoissaan siitä. ettemme ostaneet häneltä koruja vaan joltain toiselta. Hän huusi kirosanoja toisensa perään, toivotti meille huonoa onnea ja jopa toivoi meille kuolemaa. Surullista tämä touhu, alle kymmenvuotiaat taistelevat korujen myynnista kuin elämästä..
Kirous taisi pitää paikkansa, sillä hotellille saapuessamme Anette huomasi rahansa kadonneen huoneesta. Sen kerran kun tyttönen päätti jättää rahaa hotellille, oli ne viety. 70 dollaria köyhempänä menimme tietty vaatimaan selitystä hotellin omistajalta, sillä mitään muuta ei oltu viety kuin rahat, vaikka mm. läppäri lojui nätisti rahojen vieressä. Joten epäilys oli suuri, että henkilökunta oli käynyt rosvoamassa. Ja epäilys vahvistui kun omistaja ei yhtäkkiä puhunutkaan englantia, ei vaatinut meitä maksamaan huoneesta ja naureskeli meidän perään lähtiessämme. Erittäin ikävä takaisku, mutta ei se mitään! Uusi hotelli ja takaisin rannalle drinksujen perässä! Saimme peräti kaksi bisseä per namuska, joten tanssijalka vipatti pari tuntia. Muut kanssatanssijat puolestaan juhlivat jälleen kuin yö olisi viimeinen ikinä, ja pari vanhaa tuttua brittiä jotka olemme jo pari kertaa tavanneet Halong Bayn jälkeen hyvinkin humaltuneina, pitivät taas brittien puolta maailman juopuneimpana kansana. Me suomalaisethan emme tunnetusti ryyppää. joten menimme kahden aikoihin uusiin lakanoihin nukkumaan.
Sihanoukville! Sihanoukville is a Cambodian beach city, filled with bars and local people selling everything from nailpolish to H&M clothes. We arrived here late at night and took the first guesthouse in sight. Although it looked a little suspicious, the staff was lovely so we went to bed happily. In the morning, we had nothing but the beach in mind. After quick breakfast we made our way to a quiet beach. It was beautiful, just us and clear water and nothing to bother us.
In the evening we went for dinner to the beach where a lot of little kids were selling bracelets. One girl asked us if we wanted to buy but we kindly said no. She didnt accept a no just like that and made Anette a free bracelet and told us to buy from her if we change our mind. After finishing our great steak meals, we had couple cocktails and just relaxed. A little charming cute boy came to us asking questions and talking to us. After a while, he asked if we wanted to buy bracelets and luckily we found really nice ones and decided to buy from this little stud. When we were making our way back to our hostel people started offering us flyers that offers you free drinks if you go to their bar before 11 pm. Free drinks, heck yes lets go back to our place, change clothes and party all night! But as we were walking the first girl who tried to sell us bracelets started yelling at us how we are stupid people, she cursed and wished we would die that night! Thats the terrible, all these 10 year old kids so serious about selling bracelets!
Well, she really cursed us because when we got back to our room, Anettes $70 were gone, that she had left there. Stupid to leave money, we know but still. only the money was gone, not our laptop that was lying right next to the money, so we immediately knew it was the hostel staff. We went to asked the hotel owner if he had an explanation for this but all the sudden he didnt speak english. We packed our staff, yelled to the owner a bit more and left without paying and all we could hear was laughter from the owner and other staff. Oh well, shit happens so we found another hostel and went back to the beach to get our free beers. Too bad we werent in the greatest party mood, so we went to bed pretty early.
The next day we had a snorkeling trip. Couple spots that we could snorkel but it wasnt that great. The coral was okay, not that many fish but it was alright. We had a huge dinner that was included in the $15 dollar tour and the food was delicious. After the trip, we went for dinner with 2 french backpackers to a very nice local place. Portions were gigantic and definitely worth the $2 that we paid each. Although we did nothing but relaxed to whole day, we were exhausted after dinner and went to bed at 9.30 pm.
Tomorrow Koh Rong Island!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti