Singapore - Most spectacular 9 hours we’ve ever had!

Välilaskupaikassamme Singaporessa hyödynnetyt tunnit olivat sekoitus hulluuden ja epätodellisen ihmeellisyyden välimaastosta. Kiertelimme sopivaa lounaspaikkaa etsien ja sellainen löytyikin nätiltä alueelta nopesti. Lounaan jälkeen tartuimme turisteina Singaporen karttaan ja aloimme tutkimaan missä haluaisimme käydä. Aikaa explorailuun oli noin 7 tuntia.

 Emme ehtineet kuin levittää kartan ja eräs keski-ikäinen aasialaistaustainen mies kysyy meiltä mihin olemme menossa. Kerrottuamme, että meillä on vain rajallisesti aikaa eikä oikeestaan mitään suunnitelmaa mihin mennä mies ilmoittautuu vapaaehtoiseksi kaupunkioppaaksemme. No tämähän kävi meille, ja onneksi tartuimme tilaisuuteen sillä seuraavat 6 tuntia olivat jotain uskomatonta.


Ensimmäiseksi tämä tennareihin, mustiin puvunhousuihin ja valkoiseen kauluspaitaan pukeutunut mies ohjasi meidät kohti Singaporen korkeinta pilvenpiirtäjää. Ennen kuin huomaammekaan olemme ylimmässä kerroksessa, jossa ei ole ristinsielua. Ylhäällä ilmeisesti oli kahvio, mutta se oli kiinni. Olimme siis selkeästi oikessa seurassa päästäksemme mihin vain. Parit hyvät panoramakuvat, että kotonakin muistaa ettei tämä kaikki ollut vain pelkkää unta. 












Seuraavana kohteenamme oli Marina Bay Sands. Ja kappas ylhäällä oli kiva pikku kylpyläalue, rikkaiden 
ihmisten lilluessa vedessä katsellen alla laskeutuvaa Singaporen pilvenpiirtäjämerta. Kauhistellessamme baarin hinnastoa ja juodessame kookosjuomia oli ilmapiiri hyvin epätodellinen. 

2400 = 1400 euroa

 Opasmiehemme kertoi, että hän on jopa soluttautunut joskus V.I.P puolelle ja pyysi meitä mukaansa myöhemmin sinne. Todettuamme, että aikamme ei ihan tällaiseen soluttautumisprosessiin riitä, poistuimme parin panoramakuvan jälkeen ja menimme kolmekerroksiseen Louis Vuitton liikkeeseen (?!). Ja vain siksi, että liikkeellä oli upea parveke mistä näki singaporen kaupungin taas vähän eri näkökulmasta, pari panoramakuvaa todistusaineistoksi tästäkin ihmeestä.

 Seuraavaki löysimme itsemme staff only kerroksesta Louis Vuitton liikkeen vessoista: “nämä ovat mielestäni kaupungin siisteimmät vessat, jos teille sopii niin poikkean täällä”. Ei sillä että meillä olisi ollut mitään sitä vastaan, mutta olimme myös menettäneet puhekykymme jo tässä vaiheessa iltaa. Ihmetys vain kasvoi kasvamistaan. Kun lopulta oli hyvästien aika ja jatkoimme matkaamme takaisin kohti lentokenttää emme voineet muutakuin nauraa että mitä juuri tapahtui? Oliko tämä mies todellakin niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pääsi mihin vain lupia kyselemättä, vai oliko hän vain master soluttautuja?? Sitä miettiessämme painuimme koneeseen kohti Aneten toista kotimaata..

Tässä tää meidän  tourguide Joseph..

Hyviä unia, me jatkamme tätä unta täällä.